Olin Koon mökillä lauantaina. Viihdyin ja toivottavasti pääsen toistekin.

Olen tässä ajatellut perustavani uuden blogin - tämä vanha tuntuu täyttäneen tarkoituksensa.  Tosin en tiedä mikä sen tarkoitus oli - mutta... jonkin aikaa olen tätä pitänyt salasanasuojattuna enkä en julkisena aio pitää... tulihan tätä suunnilleen neljä vuotta pidettyä...

jos aloittaisi ikään kuin "puhtaalta pöydältä" 

No joo tätä tää.. siis päätettiin et ollaan ystäviä kunnes tilanne Koolla paranee. Tekstareilla siis tämä päätös. Koo laittoi ettei ole oikein mua kohtaan tää tilanne eikä vika kuulemma tosiaan minussa

Sitten tapahtui kumma juttu - mulle tuli viesti - se oli kesäkuun tapailusuhde. Kyseli kuulumisia. Miten hän just sillon osas laittaa viestiä. En kuitenkaan heti vastausviestiä laittanut koska en tiennyt mitä vastaisin. Ei kyl kiinnostanut

Koo sitten soitti. Halusi vielä jutella. No siinä sitten juteltiin - kerroin tosta viestistäkin. Hän sanoi et yritätkö tehdä mustasukkaiseksi. Kysyit tulitko. Sanoi että vähän. Kerroin etten ole vielä vastannut kun en tiedä miten ja mitä sanoisin kun ei oikein kiinnosta... Jotenkin siinä sitten juteltiin kaikenlaista. Hän sanoi välittävänsä, sanoin et niin minäkin en kai muuten tässä kimpoilisi tai jotain tuommoista. No sitten yhtä äkkiä sanoi et hyvä on jatketaan. Mutta - heti jos tulee paha olo niin kerrot... Eli yritetään tässä samalla jotain "rakentaa" - kattoo miten käy

Oli siis mökillä viikonlopun ja laturi unohtui ja akku loppui...

Niinpä - pikkusen alkaa päässä keittää. Kyllähän mie tilanteen tiedän mutta... se risoo etten mä tiedä mikä mun rooli on tässä tarinassa. Mie laitan viestejä, hän silloin tällöin soittaa, nähdään "sattumalta", ei edes sovitusti treffailla... se viimekertainen on oli kyl selvä vahinko - ainakin hänen osaltaan... mie kyl halusin, myönnän... ja haluaisin lisääkin samanlaista.

Keksin itselleni uuden moton: Mieluummin ilman kuin puolinaisesti.

Olen kyllä sitä mieltä että jos todella haluaa niin kyllä sitten järjestää. Eikä kyse ole mistään isoista asioista. Edes vaikka kahvittelua ja jutustelua hetken tms.

Mä olen viestejä laitellut, hänestä en ole kuullut  perjantai-illan jälkeen mitään. Eilistä viestiäni - jossa kerroin tiivistetysti mitä mielessäni liikkuu - ei ole edes toimitettu. Joko hänellä on puhelin pois päältä tai viestimuisti on täysi (mikä ei ihme olisikaan)

Tänä viikonloppuna olen ollut niin vihainen - en edes muista koska mulla on ollut sellainen olo. Eikä se pelkästään tästä tilanteesta johdu, siinä on kaikkea muutakin. Exällekin räjähdin eilen - tosin sitä mä en kadu yhtään  - ansaitsi sen (tosin laitoin hieman selittävän tekstarin perään). Nimittän la-aamuna soittaa ennen kahdeksaa, ilmoittaa ettei vie lapsia syömään et hän aikoo olla kotona koko päivän (kun ottaa kaaliin kun pankki otti tililtä liikaa rahaa). No sitten mä lähden kauppaan myöhemmin - automaatin kautta - ja kenenkä näenkään kömpivän paikallisesta taksiin... ajoin autoni siihen ja hyppäsin autosta... muttei se varmaan mitään tajunnut.

Olen itkenytkin paljon tänä viikonloppuna. Viime yönä puolilta öin kun ei nukuttanut - menin pihalle istumaan ja kattelemaan täysikuuta. Join sitten siiderin jota en saunan jälkeen viitsinyt. Nyt se tuntui sopivan tunnelmaan ja olotilaani.

Muuten jännä katsoa kuuta likinäköisen ja hajataittoisen ihmisen silmillä - ilman laseja kuu on ainakin puolet suurempi. Normaalinäköinen ei sitä osaa kuvitella.

Vaikkakin edelleen minä laitan ensin - mutta vastaa kuitenkin. On nyt flunssainen - eilen laittoi viestiä. Laitoin nyt töiden jälkeen (tulin vasta puoli kuuden jälkeen - jäin ylitöihin) viestin - ja hän soitti. Oli töissä edelleen -ja kipeä. Lekurissa oli kyl käynyt ja saanut antibioottikuurin.... kymmenisen minuuttia juteltiin. Oli menossa jonnekin Elimäelle.

Laitoin sit myöhemmin vielä viestiä jossa lopuksi toivotin hyvää yötä ja paranemista et hänestä olis vielä jotain iloakin  Siihen tuli vastaus: "Höh kyl mä viel ilot sulle näytän. Öitä  "

Eli tälläisiä juttuja tällä kertaa... seuraavalla kerralla taas saattaa tulla kylmiä pyyhkeitä niskaan - no tunnen hänet ja yleensä silloin on kyse hänestä itsestään eikä minusta...

Nimittäin sänkyhommia kokeiltu - tosin ei sängyssä. Teinimeininkiä autossa :) No en sitten tiedä mitä seuraa. No ainakin se ettei neljään kuukauteen ole mahdollisuutta verenluovutukseen... eli jää tältä vuodelta tai olen mä kerran käynyt alkuvuonna.

Niin oltiin kamun kanssa tanssimassa ja jossain vaiheessa hra Koo ilmestyi sinne - oli kyl jurrissa mutta tuli suutelemaan - ja kyselemään mites me - tais ensin jotain kommentoida kamun kuulumisia. No siinä sitten vietettiin iltaa ja päätettiin lähteä kun paikka oli niin tukahduttavan täynnä. Mähän olin autolla - ja kamukin halus lähteä. No hampparia syömään ja kamulle iltakahville .- ja ja