Lapset menivät jo nukkumaan  - kai itsekin pitäisi että jaksaa huomenna sitten valvoa (mutta eihän se niin mene - ei unta voi varastoida). Tänään työpäivä oli aika rankka - mutta yllättävän hyvin selvittiin (kun yhteydet toimi eikä kaikki olleet mokanneet vuoden vaihtumisen takia), ei tarvinnut olla ylitöissä kuin varttitunnin verran (vappuna muistaakseni työpäivä venyi yli 1½ tuntia).

Sen verran "poikki" olin, että sanoin tytöille, etten jaksa laittaa ruokaa, et lähdetäänkö läheiselle nakkarilla.  Ehdotus sai hyvin lämpimän vastaanoton - tosin kun sanoin että kävellään niin tuli vähän vaisumpia kommentteja, mutta lähdettiin ja samalla haettiin saunalimpparit.

Työt siis jatkuu pari kuukautta.  Ei ole mitenkään huippuolo. Tietää, että sitten pitää ruveta taas järjestelemään tätä eloa uusiksi - mutta saipahan siirrettyä pari kuukautta eteenpäin. Ja kyllä tämä tästä.

Purettava yhdistysasiakin etenee - pankkitili on käyty lopettamassa tai siitä sovittu että kun viimeinen tiliote otetaan verkkopankista niin se lopetetaan ja varat siirretään eteenpäin. Sitten pitää vielä kirjanpito tehdä ja that´s it.

Muuten tänä aamuna ajattelin kun lähdin töihin, että kiva olisi jäädä kotiin vaan lueskelemaan... välillä tuntuu, että haluaisi taas olla lapsi, joka voi vaan keskittyä kirjaansa ja uppoutua sen maailmaan ilman että ympäristö vaatii oman osansa.  Myönnän - olin aika "lukutoukka". Kun lapset olivat pieniä - oli aika - jolloin ei paljoakaan kerinnyt lukemaan ja jossain vaiheessa taas luin siinä kotitöiden lomassa. 2000-luvun alku meni opiskelukirjoja lueskellessa. Nykyään minulla on hyllymetri kirjaston kirjoja odottamassa vuoroaan... joku jää aina välillä lukematta ja jonkun ahmii siltä istumalta.