Vielä välillä on jotenkin epätietoinen olo. Ihmetyttää mihin tämä maailma on menossa... mikä meitä vaivaa, mikä on rooli ja asema meiän lapsilla tässä maailmassa. Mikä tekee tavallisesta iloisesta pojasta tappajan? Mikä / mitkä...  Tuleeko nykymaailmassa lapsille tieto tosimaailmasta liian nuorena ja joka tuutista. Ei anneta lasten olla lapsia... Ja sitten toisaalta annetaan heille kaikki se minkä haluavat - eikä sekään riitä.

Itse olen kouluvuoteni elänyt 70-80 -luvulla. Muistelin tänä aamuna juuri Lapuan ammustehtaan räjähdystä. Se oli iso juttu siihen aikaan - moni lapsi jäi orvoksi. Muistan että me katsottiin opettajan asunnossa hautajaiset. Toisaalta se on eri juttu. Mutta lapsen mieleen sekin jäi... Yhteistä varmaan se että kyse oli tapahtumasta jonka olisi suonut jäävän tapahtumatta.