Tytöt tulevat kohta kotiin. Jossu ilmoitti ennen kymmentä että ovat matkalla... sitä en tiedä syövätkö matkalla vai jääkö ruuanlaitto mun hommaksi.

Ilmeisesti reissu ollut pienoinen pettymys. Eilen illalla soitteli nuorempi itku kurkussa. Ei oikein viihtynyt... sovittiin et puhutaan kotona, ei oikein voinut puhua enkä mäkään kuullut kun olin just kaverin kanssa Martinassa syömässä.

Tänään olen vain ollut. Eilen illalla käytiin vielä ajelemassa ympäri maakuntaa - huvin vuoksi. Kotona olin yhdentoista kieppeillä ja vielä lämmitin saunan itselleni. Valvoin katsoen Youtuben videoita ja siemailin yhden vk:n. Yläkerrassakin kuului olevan jonkinlaiset pippalot.

Olen tässä mietiskellyt elämääni ja olemistani. Kai se kuuluu tähän ikään. Miettii mennyttä ja vähän tulevaisuuttakin. Menneisyys tosiaan tuntuu vaivaavan. Välillä mietin että vieläkö joskus saisi kokea toisen läheisyyttä - en tarkoita pelkkää seksiä (sitähän saa jos haluaa) vaan sitä tunnetta kun herää aamulla jonkun vieressä ja on hyvä tunne...

Kyllähän se hyvältä tuntuu kun "entinen" tuntuu vielä olevan sitä mieltä että olet kaunis ja haluttava edelleen. Vaikkei mulla olekaan aikomuksia lämmitellä mitään. Mikä on mennyttä, se on mennyttä... ei se lämmittämällä ainakaan parane.