Sattuipa tänä vuonna samalle päivälle. Ei muuten sen kummemmin synttäreitä tullut juhlistettua. Työkaverit kyllä lauloivat onnittelut ruokailun lomassa. Oltiin siis syömässä - hyvin. Sen jälkeen porukka hajaantui, osa lähti kotiin ja muut huvittelemaan jakaantuen kahteen osaan. Mä menin lähimpään - että oli sitten lyhyempi matka kotiin.

Ei pahemmin tullut tanssittua mutta silti ihan ok-ilta. Illan lopuksi tuli tanssittamaan mies menneisyydestä. Hän yllättäen tunnisti minut - en sitten tiedä johtuiko piilareista eli tunnisti nätit silmäni. Aikaisemmin kun olen häntä nähnyt ei ole näyttänyt tuntevan (enkä ole viitsinyt mennä itse juttelemaan - meiän juttu aikoinaan ei ehkä päättynyt kaikkein fiksuimmin). Joka tapauksessa juututtiin juttelemaan loppuillaksi, osti mulle ruusunkin kun muisteli ettei tainnut mulle silloin reilu 20 v sitten kukkia ostella. Aluksi muisteli hyviä hetkiä - mutta kyllä me tavallaan selvitettiin myös niitä pahempia juttuja. Jollain lailla kemia kyllä pelasi edelleen... kumma juttu. Sen muistan että fyysinen puoli oli aika vahva.

Mutta kotiin lähdin kuitenkin yksin. En sekaannu naimisissaoleviin vaikka kuinka vakuuttavat et ovat eroamassa tai heillä on avoin liitto (niihinkin on törmätty).

Tänään sitten nukuin pitkään - tai kotiin tulin myöhään tai aikaisin (ehkä n puol viisi oli kello). Iltasella sitten tuli kahvivieraita. Velipoika vaimoineen käväisi puolen päivän jälkeen iltapäivällä tuomassa suklaata ja ulkotulen lahjaksi - siitä sitten lähtivät kauppoihin.

Ensi viikonloppusuunnitelmatkin muuttuivat. Eivät lähde hirvimetsälle - enää kaksi ampumatta eli voivat pitää väliviikkojakin. Jahtikausihan kestää periaatteessa vuoden loppuun.

Huomenna olen pekkasilla. Ei mitään erikoista ole suunnitelmissa. Pankissa /vakuutusyhtiössä käyn turvakartoituksessa. Sitten kaverin kanssa lounaalle, Mimin kello korjattavaksi...