Sitä odottaa että saa olla yksikseen - ja kun on niin ei se niin kivaa olekaan. Mutta eipä mua huvita edelleenkään lähteä minnekään viihteelle. Ei se nykyään kivaa ole yksin. Mä käyn niin harvoin ettei enää tuttuja missään... ennen sitä vaan meni tiettyihin paikkoihin - ja aina löytyi porukkaa...

Jossu soitteli illansuussa - olis kuulemma halunnut olla kotona. Mitäpä  teini-ikäisillä tekemistä lähes 8-kymppisten kanssa. Ja ymmärsin puheistaan että ovat siellä vaan olleet koko päivän - ja isänsä on käynyt kavereillaan. Tosin Jossu sanoi et kun ei siellä huumori ole samanlaista kuin toisessa mummolassa. No syksyllä ollaan viikonloppuja siellä sitten kun vaari taas lähtee hirvimetsälle - vuorotellaan siskon kanssa. Mummua kunei oikein viitsi jättää yksikseen koko päiväksi vaikka vaari ehkä voisi keskipäivällä käydä laittamassa insuliinin jne.

Yritin mennä tänään illalla chattailemaankin - en ole aikoihin käynyt, joten ei sekään oikein sujunut eikä oikein saanut otetta... niin vieraaksi on sekin homma tullut. Mä olen nykyään aika tylsä ihminen - huomaan sen.

Tykkimäessä oli tänään päättäjäiset. Varmaan olis tullut mentyä jos tytöt olisivat olleet kotona. Aiemmasta asunnosta ehkä kaipaan ainoastaan sitä että omasta ikkunasta näki Tykkimäen ilotulituksen - oli aika jännän näköistä kun ilotulitus levisi taivaalle Käyrälammen yli. Jotain iloa ylimmässä kerroksessa asumisessakin. Nyt ei näe vilaustakaan enkä viitsinyt pelkästään sen takia lähteä tuonne ulos käppäilemään iltakymmeneltä.