Sunnuntaista lähtien on niska ollut "jumissa" - en oikeastaan ole paljoakaan koneellakaan voinut olla. Onneksi nyt tuntuu olevan parempi - ylihuomenna töihin.

Sunnuntaina oltiin Tykkimäessä - kauden lopetuksessa -  Jääskeläisen veljeksiä ja ilotulitusta katsomassa. Eikä sieltä meinannut päästä kotiin - hitaasti purkautuivat autot pysäköintipaikoilta liikkeelle. No kun sen tiesi vanhastaan niin eipä siitä osannut enää pahemmin ärsyyntyä.

Tänään olen viettänyt "vapaapäivää", käytiin keittolounaalla ja kahvilla ja parissa liikkeessä.

Kesän saldo: enpä saanut huushollia kuntoon, mutta ehkäpä nyt tuli lomailtua aiempien lomattomienkin vuosien edestä. Siis sai vaan olla, ei tarvinnut miettiä työnhakua ym. Tietysti kättä piti kuntouttaa. Mutta tiesi, että työt alkaa ja jatkuu tiettynä päivänä ja palkka juoksee...

En usko, että sellaisesta fiiliksestä  (siis mitä se merkitsee) tietävät he, jotka ovat saaneet olla jatkuvasti töissä ja ovat lomiaan viettävät säännöllisesti joka vuosi. Tunnen minäkin ihmisiä jotka ovat olleet lähes koko aikuisikänsä samassa työpaikassa...