Lauantaina teatterissa ja tänään kylpylässä eli siinä viihdettä taas vähäksi aikaa. Kivoja reissuja kumpikin.

Exä taas äsken soitteli ja kyseli veljensä puh.numeroa. Vähän kiukkuisesti taisin vastata et jatkuvasti joudun sitä hänelle lähettelemään... miksei laita sitä kunnolla talteen. Yleensä sen numeron kysely tarkoittaa myös sitä että herra on ottopäällä (kun on vapaa alkanut) - ja sitten ilmeisesti tulee veli mieleen.

Perjantaina hän ilmoitti ettei jaksa tulla tyttöjään katsomaan eikä ole rahaakaan (Mimille ostin yhden levyn, jonka hän oli käynyt tytön kanssa varaamassa - ja se pitäisi mulle maksaa). Tänään aiemmin ilmoitti huomenna aamupäivällä tulevansa (minä olen töissä), nyt illalla ei kylläkään puhunut asiasta mitään...

Alkaa vaan itselle käymään hermoon tämä jatkuva rahattomuus. Ne riittää just ja just, yhtään ei jää pahan päivän varalle. Monta kuukautta olen maksanut lasten harrastukset yksin (jotka hän on järjestänyt)... sen takia niitä olen maksellut kun en ole lapsille viitsinyt pahaa mieltä aiheuttaa. Ne harrastukset on kuitenkin tärkeitä heille. Mutta kohta puolin mun on pakko. Ei tämä voi näin jatkua. No viime viikonloppuna maksoi rats. tunnin (eka kerta kuukausiin). Nyt on vielä itsellä noi yt-neuvottelut alkamassa elikkä kesäsuunnitelmat ovat jäissä. Lomailut ja lasten huvipassit huvipuistoon.

Tässä kuussa saadusta bonuksesta ei taida jäädä säästöön... no olen mä sillä jotain saanut hankittua sentään: autoon uudet kesärenkaat, pihalle kesäkalusteet (jotka haen huomenna), maksoin sähkölaskun ym ym - ja nyt oltiin teatterissa ja kylpylässä. Matka sinänsä oli edullinen mutta ruokaan meni aika summa.

Oikeastaan mitäpä mä valitan - olen ainakin saanut laskuni maksettua (mutta olishan se kiva olla vähän nk pahan päivän varallekin. Kiva olisi päästä vähän itsekin nauttimaan työnsä tuloksista...)